Miltä maistuu ja ennen kaikkea näyttää sumuinen Norppa? Se selviää tänään, sillä Hito hyvän ja Panimoyhtiö Tujun tuorein yhteisteos, Norppa Sumuolut, työnnetään kauppojen ja ravintoloiden hyllyille tänään. Vihreäsävyisessä etiketissä sumuinen norppahahmo kertoo ainakin siitä, että kyseessä on maailmalla erittäin viileä ja siten luonnollisesti myös Lappeenrannassa hienosti toimiva sumuolut, tarkemmin tyyliltään New England […]
Hito hyvä lanseeraa kesäksi uuden ja uudistuvan postikorttisarjan, jossa lappeenrantalaista kaupunkitunnelmaa ja tuttujakin paikkoja katsellaan hieman uusista näkökulmista. Kortteja on yhteensä yli 15 erilaista, joista artikkelin kuvituksena vain muutama esimerkki. Valokuvakortit on kuvannut Hito hyvän toimitusjohtaja ja palkittu kuvajournalisti Arttu Muukkonen. ”Hito hyvähän tunnetusti katselee tätä kansainvälistä suurkaupunkiamme ilon […]
Saako pingviini peittää kurjen tietystä kulmasta? Kumpi kaipaa tilaa ympärilleen? Miksi mikään ei onnistu Lappeenrannassa?
Hito hyvä on avannut historiansa ensimmäisen näyttelyn Tasihinin talon Taito Etelä-Karjalan galleriassa.
Viime syksynä telakalle viety Prinsessa Armaada on saapunut takaisin Lappeenrannan Satamatorin kulmalle. Huhtikuun 30. päivänä tervahöyry hinattiin entistä ehompana takaisin paikalleen.
Lappeenrannasta löytyy runsaasti laavuja, joilla voi käväistä vain keittämässä vaikkapa iltakahvit. Tutustuimme valikoimaan.
Kalamarkkinoiden pystyttäjät saivat hieraista tänään silmiään pariin kertaan, sillä Lappeenrannan kaupunginlahdelle lipui aikaisin aamulla tuttu laiva, joka ei ole liikahtanut paikaltaan yli kymmeneen vuoteen.
Hito hyvä riemastuttaa jälleen uusilla Norppa-juomilla. Viime kesänä suorastaan hurmiolliseen menestykseen noussut Norppa Pale Ale saa rinnalleen kavereita
Hito hyvän Norpanbongaus-dokumentissa kuullaan J. Kiesin uusi norppiensuojeluun liittyvä kappale Verkot veteen (mut ei Saimaaseen).
Lappeenrannan raatihuone nököttää Kauppakadun alamäessä hieman vaatimattoman näköisenä. Vaatimaton se Suomen raatihuoneiden mittakaavassa onkin, sillä se on Suomen ainoita puusta rakennettuja ja yksikerroksisia raatihuoneita. Nykyisin rakennus on toki aika komea: alkuperäistä rakennusta onkin korotettu 1,8 metriä nykyiseen korkeuteensa, ja kellotornikin on lisätty tuomaan tehoja ulkoasuun. Raatihuone on rakennettu 1829. Siihen […]
Facebook