Norppapora ja 15 muuta jännittävän kiinnostavaa tietoa saimaannorpasta

Hito hyvän ja Lauri Aapro Photo & Videon tekemä Norpanbongaus-dokumentti saa odotetun ensi-iltansa perjantaina 4.9. Kehruuhuoneella ulkoilmaelokuvateatterinäytöksessä iltakahdeksan jälkeen.

Hito hyvä on kesän aikana tutustunut monin tavoin tuohon Saimaan omaan lochnessiin, salaperäiseen nisäkkääseen, jonka harva on läheltä nähnyt. Tässä jaamme kiinnostavaa norppatietoutta useiden jännittävien yksityiskohtien muodossa.

Kaverit lähtivät, norppa jäi

1) Saimaannorpasta tuli saimaannorppa, kun sen hyljesukulaiset lähtivät kansainvaellukselle isompiin vesistöihin viimeisimmän jääkauden loppuvaiheissa noin 8000 vuotta sitten. Silloin maanpinta kohosi, ja Saimaa jäi omaksi järvekseen. Norppa-nimi tulee luultavasti venäjänkielen norppaa tarkoittavasta njerpa-sanasta. Norpat ovat niin kutsuttuja kiehkuraishylkeitä, eli ne ovat yksi hyljelaji.

2) Saimaannorppa on Suomen ainoa elossa oleva kotoperäinen nisäkäs. Siksikin sen suojelu on perusteltua.

3) Junnu Vainion säveltämän ja sanoittaman Vanhojapoikia viiksekkäitä -singlen julkaisun aikaan vuonna 1982 norppia oli vain reilut sata, kuten laulussakin sanotaan. Silloin norpansuojelu oli kuitenkin jo aloitettu. Saimaannorppaa on suojeltu aktiivisesti vuodesta 1979.

Kuuntele laulu tästä:

4) Pienimmillään norppakanta oli 1980-luvulla, jolloin norppia oli vain noin 120-150 yksilöä. Tällä hetkellä norppia arvioidaan olevan noin 320 yksilöä. Välitön sukupuuton uhka hellittäisi, jos kanta saataisiin kasvamaan yli 400 yksilöön. Silloinkin laji olisi edelleen erittäin uhanalainen.

5) Lappeenrantalaislähtöinen muusikko J. Kiesi on säveltänyt ja sanoittanut Norpanbongaus-dokumentin tunnussävelmän Verkot veteen (mut ei Saimaaseen). Laulu saa julkisen ensiesityksensä Hito hyvän ja Kehruuhuoneen ulkoilmaelokuvateatterinäytöksessä perjantaina 4. syyskuuta.

6) Hito hyvä lanseerasi kesällä 2015 Norppa Pale Ale -oluen. Maultaan se on kesäisen hedelmäinen, raikas ja hieman sitrusmainen american pale ale -tyylinen olut. Oluen valmistuksessa on käytetty aitoja Marianne-makeisia. Yhdessä 700 litran keitoksessa on 4 ja 2/3 Marianne-karamellia. Oluen tuotosta osa ohjataan Suomen luonnonsuojeluliiton norppiensuojelutyöhön.

7) Yhdellä norpalla on keskimäärin 14 neliökilometriä elintilaa Saimaalla. Lappeenrannan kaupunginlahdella norppaa ei ole kovin todennäköistä bongata, sillä yhdenkään norpan reviiri ei ulotu niin etelään.

8) Norppa viettää vedessä valtaosan elinajastaan, eli noin 65-80 prosenttia. Tästä ajasta se on noin 80-90 prosenttia veden alla. Sen on noustava pintaan 20-30 minuutin välein haukkaamaan lisää happea.

9) Norppayksilöillä on omat reviirinsä ja pysyvät lepokivensä, joilla ne paistattelevat päivää, vaihtavat turkkiaan kevätkesäisin ja tähystävät järvelle. Hyvä lepokivi on tasainen ja siitä on hyvä näkyvyys eri suuntiin.

Poraamalla hengitysaukkoja jäähän

10) Talvisin norppa asuu järven jäälle tai rantakivikkoon kerääntyneessä kinoksessa, jonka sisälle se tekee pesän. Jälkeläiset kaivavat luolaan oman pienen tilansa, eli vähän kuin lastenhuoneen. Norpille on kolattu vähälumisina talvina lumikasoja pesintää varten. Norppa ei pelkää ihmisen luomaa lumikasaa, vaan ottaa asuntoavun avoimesti vastaan.

11) Talvisaikaan norpalla on useita hengitysaukkoja. Aukot se tekee jäähän jämerillä eturäpylöidensä kynsillä. Norppa osaa myös muuntautua norppaporaksi. Se tekee eturäpylöidensä terävistä kynnistä poranterän ja pyöräyttää takaräpylöillään itsensä pyörivään liikkeeseen. Ei kestä kauan, kun jäässä on reikä.

12) Norppa nukkuu sekä lepokivillään että vedessä pinnan alla. Vedessä nukkuessaankin se käy hengittämässä pinnalla silti tavalliseen tahtiinsa. Voidaan siis hieman oikoen todeta, että norppa ui unissaan ja pitää siten huolta riittävästä hapensaannistaan.

11) Norpalla ei ole luontaisia vihollisia – ainoa sitä uhkaava eläin on ihminen, ja ihmisen kalastusverkot. Vihollisten puutteen vuoksi norppa on utelias eläin, ja se saattaa seurata hiljaisella äänellä eteneviä veneitä pitkäänkin aivan läheltä.

12) Saimaannorppa on Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin. SLL:n tunnuksen on suunnitellut tunnettu suomalainen graafikko Erik Bruun. Sama 89-vuotias graafikkomestari suunnitellut muun muassa klassiset Jaffa-mainokset, joita Vallila käyttää sisustuskankaissa sekä viimeisimpien markka-seteleiden kuvitukset.

13) Saimaannorppien yksi suurimmista uhkista on verkkokalastus. Kuutit kuolevat verkkoihin. Kuutti eli norpan jälkeläinen ei pienenä ole vielä järjin älykäs, joten se saattaa yrittää mennä syömään kalaa verkosta ja sotkeutua siihen. Myös ison silmäkoon verkko voi jäädä varsinkin kuuteilta huomaamatta ylipäänsä. Koska norpat pärjäävät ilman happea vain noin puoli tuntia, voi kuutti hukkua verkkoihin.

14) Saimaannorppaa ei ole aina suojeltu. Vielä 1940-luvulla norpista sai tapporahaa, sillä norppia pidettiin kalarosvoina – täysikasvuinen norppa imuroi ravinnokseen jopa tonnin kalaa vuodessa. Saimaannorppa rauhoitettiin vuonna 1955.

15) Norpan pitkät viikset ovat erittäin herkät. Viiksillään norppa aistii veden ja kalaparvien liikkeitä, ja saalistaa viiksien antamien tuntoaistien perusteella.

16) Jos saimaannorpan ja muiden norppa-alalajien eli laatokannorpan ja itämerennorpan tiet erkaantuivat tuhansia vuosia sitten, voisiko niitä tuoda uudelleen yhteen? Mitä tapahtuisi, jos Saimaalle tuotaisiin esimerkiksi venäjää puhuva serkku Laatokalta? Ymmärtäisivätkö ne toisiaan? Syntyisikö vispilänkauppaa? Tällaista koetta ei ole koskaan tehty, eikä tehdäkään, mutta todennäköisesti lajit ovat jo niin eriytyneet, että ne eivät lisääntyisi keskenään.

Elinympäristöissä on myös eroja. Saimaalta puuttuvat esimerkiksi merialueilta tutut ahtojäät, joihin merihylkeet – ja itämerennorppa – pesivät. Saimaannorpan tapa tehdä pesä lumikinokseen on paikallinen norpan oma insinöörimäinen taito, jota muut norpat eivät välttämättä osaisi edes tehdä.

Katso Juha Taskisen video norpista:

—

Norpanbongaus-dokumentin traileri:

Hito hyvä järjestää ulkoilmaleffanäytöksen Kehruuhuoneen terassialueella perjantaina 4.9. Ovet aukevat kello 18. Elokuvina ensi-iltansa saava Norpanbongaus-dokumentti sekä Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta. Illan aikana esiintyy muun muassa muusikko Seppo Äikäs. Liput 10 euroa etukäteen Kehruuhuoneelta tai ovelta. Lipputuloista 10 prosenttia lahjoitetaan Suomen luonnonsuojeluliittolle.