Harvinainen näky satamassa. Prinsessa Armaada hinataan säännöllisin väliajoin kesäkauden jälkeen telakalle korjattavaksi. Kuva vuodelta 2006. Kuva: Juha Nalli
Hito hyvän toinen kesän uutuuspaita on nimeltään Ankkuri. Ankkurissa hahmottuvat monet yksityiskohdat Lappeenrannasta.
Itse ankkurin alaosa on saanut inspiraationsa Satamatorin edustalla kelluvasta ravintolalaiva Prinsessa Armaadasta, joka on aiemmalla tervahöyry-urallaan kuljettanut pääasiassa halkoja pitkin Saimaata Savonlinnasta aina Viipuriin asti.
Ankkuri-paita vuosimallia 2014.
Seuraavassa Prinsessa Armaadasta kymmenen asiaa, jotka eivät välttämättä ole kaikille tuttuja, vaikka laivan terassilla olisi tullut vietettyä lasillinen jos toinenkin.
Vasemmalla kuvassa Prinsessa Armaada, silloinen S/s Suomi, täydessä halkolastissa 1900-luvun alkupuolella.
1. Vuonna 1902 Joroisissa Varkauden lähellä rakennettu teräsrunkoinen höyrylotja kastettiin alun perin S/s Suomeksi. Teräsrunkoisia höyrylotjia eli tervehöyryjä kutsuttiin myös kuramyllyiksi.
2. Ensimmäisen maailmansodan alettua Venäjä otti S/s Suomen osaksi Keisarillista laivastoa. Laiva upotettiin vuoden 1918 sisällissodan aikana Turun Aurajokeen samaan aikaan muiden laiturissa olleiden höyrylaivojen kanssa, mutta se nostettiin ja kunnostettiin vielä samana vuonna.
3. S/s Suomi nimettiin Pikisaari 4:ksi vuonna 1946. Prinsessa Armaadaksi tämä laiva nimettiin vuonna 1967, sitä ennen samaa nimeä oli kantanut kolme muuta tervahöyryä samasta laivastosta.
4. Toisin kuin monet ehkä uskovat, nykyinen satamatorin ravintolalaiva ei esiinny kuuluisassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta -elokuvassa, vaan sen sisaralus, alkuperäiseltä nimeltään Uolevi. Uolevin nimi muutettiin Prinsessa Armaadaksi vuonna 1950 ensi-iltansa saanutta elokuvaa varten.
Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta -elokuvan mainosjuliste.
5. Alun perin Prinsessa Armaada toimi kahvilalaivana Halkosaaressa. Nykyisellä paikallaan Satamatorin kulmalla Armaada on sijainnut jo vuodesta 1979. Keskioluenmyyntioikeudet laiva sai 1980, kun Kari Nalli osti laivan Lomaliitolta. A-oikeudet Armaada sai vuonna 1990.
6. Vaikka moni luuleekin toisin, ei Armaadaa ole ankkuroitu Saimaa pohjaan, vaan se on kiinnitetty laituriin normaalisti vaijereilla ja köysillä.
7. Armaadan rahdin lastaus on aikanaan kestänyt 2-3 päivää. Nykyisin keväällä ennen avajaisia ravintolalaivan hyllyt täytetään 2-3 tunnissa.
8. Rahtilaivakäytössä Armaada pystyi kuljettamaan 650 pinokuutiometriä halkoja. Nykyisin terassilla sijaitsee kolme tuhannen litran keskioluttankkia.
9. Laivan ajohytissä sijaitsee sauna, josta avautuvat maisemat Saimaalle. Saunan ohjeistuksen mukaan komentosillalle ei saa mennä vähissä pukeissa. Ihmiset noudattavat ohjeistusta.
Armaadan ajohytin kohdalla sijaitsee sauna.
Tilaussaunan maisema avautuu Lappeenrannan satamaan ja linnoituksen valleille.
10. Baarissa saa palvelua todistetusti kauniilla äänellä. Suomen ensimmäisessä Idols-kilpailussa kaudella 2003-2004 finaaliin asti selvinnyt Sonja Nurmela työskentelee kesäisin Armaadalla. Tänä kesänä hänet on mahdollista kuulla myös laulamassa laivalla omalla keikallaan.
Siemie-bonuskohta eli 11. Jos Armaada lastattaisiin täyteen halkoja ja muuta puutavaraa, olisi laivan keskikohta melkein kaksi metriä matalammalla kuin nyt.
Myötyö-bonuskohta eli 12. Armaadaa kunnostetaan tasaisin väliajoin syksyllä, kun kesäkausi on ohi. Silloin laiva hinataan telakalle Kanavansuulle ja tuodaan takaisin paikalleen ennen jäiden tuloa.
Atomijavety-bonuskohta eli 13. Armaada on mahdollisesti Suomen vanhin ravintolalaiva, sillä se vietiin Halkosaareen jo vuonna 1967. Vaasan Faros avattiin 1973 ja Turun jokilaivoista vanhin, Esposito, on ollut toiminnassa vasta vuodesta 1990. Kiitos hra Kymäläinen asian nostamisesta esiin Facebookin Lappeenranta-ryhmässä! (13. kohta lisätty 1.7.2014 klo 15.52)
Armaada matkalla Kanavansuun telakalle syksyllä 2006. Seuraava telakkakäynti on edessä parin vuoden kuluessa. Kuva: Juha Nalli
Ankkuri-paitoja voi ostaa Hiekkalinnalta, Pusukioskilta ja Hito hyvän verkkokaupasta.
Artikkelin lähteet: Juha Nalli, Kari Nalli, Prinsessa Armaadan historia.
Facebook