Hito hyvän suunnittelijan inspiraatio löytyi maailman metropoleista ja Saimaan aalloista

"Kyllä täällä lämpöä piisaa, mutta ei tämä mikään Saimaa ole!"

”Kyllä täällä lämpöä piisaa, mutta ei tämä mikään Saimaa ole!”

Hito Hyvän taiteellinen johtaja Samu Koskinen hakee vaikutteita pilvenpiirtäjien juurelta. Sieltä avautui myös Lappeenrannan sielu.

Inspiraation etsiminen käy välillä työstä. Myös Hito hyvän uutuusmallisto on vaatinut useita matkoja ulkomaille, lukemattomia vuorokausia ulapalla ja pienen mökin tiivistä tunnelmaa. Kaikki alkoi viime joulun alla, kun Hito hyvän taiteellinen johtaja Samu Koskinen istui Lappeenrannan Joulukadun Hito hyvässä mökissä fiilistelemässä Kaakkois-Suomen suurkaupungin sykettä.

Siellä alkoi syntyä myös ajatuksia tulevan kesän mallistosta, jossa Lappeenrannan vesitorni seisoo ylväänä ja komeana muiden suurkaupungien tunnusten kanssa. Metropoli-paidassa esiintyvät myös Koskisen kädenjälkenä New Yorkin vapaudenpatsas, Pariisin Eiffel-torni ja Lontoon Big Ben -kellotorni.
“Vietimme pienessä kopissa paljon aikaa toimitusjohtaja Muukkosen kanssa. Aika tuntui pitkältä ja samaan aikaan hyvin antoisalta. Ehkä inspiraation sytytti vaaran tunne, kun kaasulämmittimemme lähes poltti koko mökin heti rakennuspäivänä, tai ehkä oma vaikutuksensa oli myös lukuisten värivalojen ja kultaisten koristeidemme välkkeellä – joka tapauksessa uskaltauduimme ajattelemaan suuremmin ja huomasimme, että Lappeenrantahan on suurempi kaupunki kuin uskommekaan.”

Metropolipaita vaati kiihkeää matkailua

Heti joulumökin putkesta selvittyään Koskinen ryhtyi varaamaan keväälle matkoja. Tarkoituksena oli matkata maailman ääriin tutkimaan muiden maiden metropoleja ja pohtia, miten Lappeenranta sulautuu tunnelmaltaan näihin muihin merkittäviin kaupunkeihin. Koskinen matkaili – omaan piikkiinsä, koska firma ei ole varsinainen kultakaivos – niin Yhdysvaltojen kaupungeissa, Keski-Euroopan vanhoissa suurkaupungeissa ja haaveili jopa Aasiasta, mutta ei mopolla sentään kuuhun mennä.

Tutkimusmatkoillaan Roomassa, Pariisissa ja New Yorkissa Koskinen perehtyi paikalliseen katukulttuuriin, taiteeseen, ihmisiin ja alueiden historiaan. Jokaisesta suurkaupungista on Koskisen mukaan löydettävissä samat toistuvat tunnuspiirteet, nimikkoateriat ja maamerkit.
“Pasta-annoksia ja hampurilaisia nautiskellessani mieleni vaelsi usein Lappeenrantaan, ja vedyn tuoksu kutkutteli aistejani vaikka istuin Colosseumin kulmalla. Ymmärsin, että vesitorni on meidän ikonimme yhtä selvästi kuin Saimaan tuuli on virkistävää kovallakin helteellä.”

"Kirkon pitää olla värikäs. Keltainen puukirkko kelpaa tai sitten tiilistä rakennettu punainen."

”Kirkon pitää olla värikäs. Keltainen puukirkko kelpaa tai sitten tiilistä rakennettu punainen.”

Pilvenpiirtäjät muistuttavat kovasti Lappeenrannan vesitornia.

Pilvenpiirtäjät muistuttavat kovasti Lappeenrannan vesitornia.

"Ihan hyvä rinkilä, mutta ei tämä mikään vety ole!"

”Ihan hyvä rinkilä, mutta ei tämä mikään vety ole!”

 

Ankkuri syntyi seilaamalla

Toinen kesän uutuuspaita kantaa rinnassaan tyyliteltyä ankkuria. Kuvassa on useita pieniä yksityiskohtia, jotka rakentuvat Lappeenrannalle ominaisista aiheista. Koskinen on pienen purjeveneen kesäkapteeni, joten Saimaan ymmärtäminen alkoi hahmottua vesillelaskun jälkeen.
“Havahduin oikeastaan vasta viime kesänä siihen, kuinka suuri ja mahtava vesistö alkaa aivan Lappeenrannan sydämestä. Kanavan kauttahan voi seilata vaikka Intiaan, jos on sellainen olo. Olen usein fiilistellyt vanhan ajan merimieskulttuuria ja halusin tuoda paitaan samaa tunnelmaa unohtamatta Hito hyvälle ominaista tarkkakatseisuutta.

Kevät oli luomisen tuskaa oikein parhaimmillaan. Hahmottelimme useita erilaisia ankkureita, tutkimme merellisiä tatuointeja ja toimitusjohtaja Muukkonen kävi jopa Portugalissa asti maistelemassa Atlantin vettä. Aina tuntui silti, että jokin viimeinen lappeenrantalainen juttu puuttuu. Aivan viime hetkillä painon deadlinen jo kolkutellessa sähköpostejamme ymmärsin, että siluettimaiset maamerkit niin satamaan saapuessa kuin lentokentältä kylille tullessa ovat tärkeitä.”

 

 

Kesäinen sinappi polttelee mukavasti

Samaa merellistä teemaa jatkaa myös Matruusi, Hito hyvä Chilisinappi. Viime joulun Hienostosinappi löysi useisiin lappeenrantalaiskoteihin, joten kesäinen vaihtoehto chilillä maistettuna oli luonteva jatko – laadukas grillisinappi on aina tarpeen.
“Saimaa ja merimieskulttuuri esiintyvät myös Matruusissa. Hito hyvä haluaa aina kokeilla erilaisia makujen rajoja niin fyysisesti kuin henkisesti, joten tässä Öljypuun ja Hito hyvän rakkauslapsessa kohtaavat monet maut.”

Millainen on chilin polte, onko tuote tarkoitettu hard core -käyttäjille vai maistaako sieltä edes chiliä?
“Kuumotuksen asteeksi olemme merkinneet 1 ja 1/3 chiliä kolmesta, joten uskallan luvata että se maistuu laajalle yleisölle. Hieman pitää potkua olla, mutta ei tämän jälkeen tarvitse maitoa ryhtyä juomaan,” Koskinen kuvailee.

Mie <3 LPR jatkaa kulkuaan useissa uusissa tuotteissa

Mie, sydän ja LPR oli viime kesän suosituin tuotemerkki Hito hyvän mallistossa. Koskisen mukaan ajatuksena on ollut luoda ajattomia kuvia, jotka kestävät kulutusta vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
“Ajatuksemme on aina uudistua ja pohtia uusia kivoja juttuja, mutta meillähän on jo yli vuoden verran perintöä vaalittavana, joten haluamme muistaa juuremme kehittämällä viime kesän kuvia uusissa tuotteissa, kuten tarroissa ja postikorteissa.”

Paitojen lisäksi sydämiä vilkkuu tänä kesänä ainakin kasseissa, tarroissa, korteissa, toivotuissa lasten potkupuvuissa sekä kahvimukeissa. Mistä tällainen suoranainen sydämen vuoksi?
“Eihän kukaan voi liikaa ilmaista tuntemuksiaan kotikaupunkiaan kohtaan.”

Samu Saimaalla.

Samu Saimaalla ankkuripaita päällään.


Koskisen taustalla taidekouluja ja mainostoimistotyötä

Monet saattavat muistaa Koskisen kädenjäljen jo Laitinen-sarjakuvasarjasta, jossa Koskinen kuvitti tarinoita erään ystävänsä arjesta. Myös useiden lappeenrantalaisten yritysten ja yhteisöjen logoissa näkyy miehen tyyli. Koskinen ei pidä itseään taiteilijana, vaan tekijänä.
“Pidän hyvistä ideoista ja tarinoista. Nautin, kun saan konkreettisesti valmiita asioita aikaiseksi. Visuaalisuus on ollut aina osa elämääni ja graafisesta suunnittelusta pääsi tulemaan myös ammatti. Ei mennyt lukion tunneilla harrasteltu vihkojen piirtely hukkaan, sanoisin.

Taidekoulujen jälkeen ja mainostoimistotöiden ohella Hito hyvän rakentaminen on tuntunut Koskisesta suorastaan virkistystoiminnalta.
”Meidän kirjoittamattomana arvona on ollut alusta asti, että haluamme luoda iloa ja hauskuutta ympärillemme, ja se koskee myös itseämme. Liian vakavasti ei kannata ottaa sen paremmin itseään kuin muitakaan. Ja tästä huolimatta vähän jännittää, että miten tuleva kesä menee. Mutta uskon, että hienosti, koska Hito hyvä ei ole enää vain meidän juttu, vaan mielentila ja asenne. Lisäksi Hito hyvä uudistuu ja kehittyy jatkuvasti, joten kesä on varmasti pitkä ja monivivahteinen.”

Comments are closed.