Hito hyvä on avannut historiansa ensimmäisen näyttelyn Tasihinin talon Taito Etelä-Karjalan galleriassa.
Myyntinäyttelyssä on nähtävillä pienimuotoinen kertaus Hito hyvän historiasta. Upeassa 1800-luvulta peräisin olevassa Tasihinin talossa voi katsella Hito hyvän jo ikonisiksi muodostuneita printtejä jättikoossa, tutustua Monacon-kuvausmatkaan, Pantteri-boksereiden tarinaan sekä ihastella Suurkaupunki-kasseista tehtyä installaatiota.
Hito hyvä perustettiin vuonna 2013. Hito hyvä sai alkunsa, kun lappeenrantalaislähtöiset Arttu Muukkonen Samu Koskinen huomasivat, että kaupungista puuttuu osuvia ja hauskoja tuotteita paitsi turisteille myös kaupunkilaisille.
Tasihinin talossa on tehty kauppaa jo vuosisatojen ajan.
Hito hyvän moniväriset Suurkaupunki-kassit muodostavat näyteikkunalle jatkuvasti muuttuvan installaation.
Norppa-lauman yksilöt löytyvät etikettiä huomattavasti suurempina printteinä.
Pantteri-bokserit, Hito hyvän perheen tuorein osa-alue.
Lappeenranta oli silloin kasvanut muutamassa vuodessa vauhdilla. Kauppakeskuksia syntyi pitkin peltoja, golf-kenttiä löytyy edelleen kolmin kappalein, miljoonakaupunki Pietariin on vesitornilta huomattavasti lyhyempi matka kuin Helsinkiin, eikä Suomen suurin, Saimaa, sekään tarjoa mitenkään huonoja mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa tai harrastaa talvisin vaikkapa saaresta saareen hiihtoa – lajia, josta moni sisämaakaupungin asukas on kovasti kateellinen.
Miksi kaupungin coolein – ja ainoa – hieno t-paita turisteille oli SaiPan sputnik-logopaita? Asialle pitäisi tehdä jotain.
Muukkonen oli asunut pitkään sekä ulkomailla että ympäri Suomea, ja mien sanominen herätti aina paljon huomiota. Saman oli huomannut Koskinen.
Ensimmäisenä vuotena syntyi Mie <3 LPR -printti, joka lainasi visuaalista muotokieltään New Yorkin vastaavasta lyhenteestä.
Mie <3 LPR sai ensimmäisen inspiraationsa valokuvasta
Muukkonen oli saanut ajatuksen mie-sanan hyödyntämisestä valokuvaaja Vesa Laitisen ottamasta kuvasta, jossa vety on avattu kaikkine mausteineen. Kuvaa koristaa pieni paperinen lippu, jossa lukee Mie <3 LPR. Laitinen oli ottanut vetykuvan Etelä-Saimaan toimeksiannosta. Tehtävänä oli kuvata Lappeenrantaa kesäisen postikortin tyylillä. Kuvan Laitinen otti ”sata vuotta sitten”, kun soitimme ja kysyimme asiaa Laitiselta.
Kuva löytyy edelleen Google-haulla, näet sen tästä:
Kuvassa on Satama-Sannin vety kaikilla mausteilla ja savukinkulla. Laitinen on vedyn ystävä, viimeksi hän söi vastaavan katuruoka-annoksen viime viikolla.
Laitinen ei tiennyt olleensa inspiraation lähde ennen kuin kerroimme hänelle tästä artikkelista ja Hito hyvän syntytarinasta. Hän on yllättynyt.
”Ihan sanattomaksihan tämä vetää. Hauskaa, jos yhdellä kuvalla on ollut näin iso vaikutus – tai ainakin osansa siihen. Jokaisen valokuvaajan unelmahan on, että valokuva muuttaa maailmaa. Tässä on ilmeisesti sitten niin jossakin määrin käynyt.”
Laitinen muutti itse pois Lappeenrannasta vuoden 2011 tietämillä. Hän on seurannut Hito hyvän edesottamuksia kiinnostuneena.
”Ainakin asenne ja brändi teillä on kohdallaan, se on kunnioitettavaa. On kiinnostavaa katsoa ylipäänsä, mitä kaikkea Lappeenrannassa on tapahtunut sen jälkeen kun lähdin pois.”
Hito hyvä, Lehmus Roastery, Hoi Sie, Avot Sie sekä monet muut asiat ovat syntyneet viime vuosina tai aivan vastikään.
Hito hyvä on kasvanut t-paidoista laajemmaksi konseptiksi
Alussa olivat siis t-paidat, joissa seikkailivat tutut murresanat. Hito hyvä on tehnyt joka vuosi uudenlaisia printtejä. On ollut kiinnostava huomata, että yleensä Koskisen tai Muukkosen suosikkiversio ei ole vedonnut ostaviin asiakkaisiin. Punainen Lappeenranta-printti, upea vesitornin ja ankkurin yhdistävä paita ja HITO HYVÄ LAPPEENRANTA -printti eivät yksikään ole nousseet samanlaisiksi suosikeiksi kuin Mie <3 LPR ja Metropoli-printti.
Deep East -mallisto ei juurikaan myynyt. Muukkonen on käyttänyt näitä paitoja jo pian viisi vuotta.
Paitojen lisäksi Hito hyvän arsenaali alkoi kasvaa nopeasti. Joulukadulle luotiin oma erillinen Hienosto-tuotesarja, pian myös Koskisen intohimosta, laadukkaista oluista, syntyi Norppa-tuoteperhe Kuutti-limonadeineen. Hito hyvissä uutisissa on seurattu muun muassa Prinsessa Armaadan remonttia tarkasti.
Hito hyvä on aina vältellyt määrittelyjä. Tekijät itse määrittelevät Hito hyvän tulikuumaksi maakuntabrändiksi. On vaikea selittää, miten yksi ja sama Hito hyvä voi tehdä tai teetättää t-paitoja, kangaskasseja, Norppa-oluita ja -siideriä, Kuutti-limonadeja, vety-stringejä, pantteri-boksereita, glögiä, sinappia, pipareita, omia uutisia, kuvia, bisneskonsultointia, järjestää ulkoilmaleffanäytöksiä ja sirkus-esityksiä – kaiken muun ohella. Mutta miksipä ei?
Norppa-juomat ovat piristäneet tänäkin kesänä Saimaan rannan asukkeja.
Hito hyvä on saanut Vuoden positiivisin lappeenrantalainen -palkinnon vuonna 2015.
Hito hyvä on aina perustunut positiivisuuteen. Ajatuksena ei ole hieroa iloa ja naurua naamaan, vaan katsella rakasta kotikaupunkia hieman hymyillen ja toki samalla hauskoja yksityiskohtia esiintuoden.
Hito hyvän tekijöiltä kysytään usein, mitä seuraavaksi on luvassa. Kuten voi huomata, eivät sitä tiedä perustajat itsekään.
”Yllätyksiä on luvassa – kuten on ollut jo viiden vuoden ajan,” Samu Koskinen hymyilee monalisamaisesti.
Facebook