Lappeenrannan raatihuone nököttää Kauppakadun alamäessä hieman vaatimattoman näköisenä. Vaatimaton se Suomen raatihuoneiden mittakaavassa onkin, sillä se on Suomen ainoita puusta rakennettuja ja yksikerroksisia raatihuoneita. Nykyisin rakennus on toki aika komea: alkuperäistä rakennusta onkin korotettu 1,8 metriä nykyiseen korkeuteensa, ja kellotornikin on lisätty tuomaan tehoja ulkoasuun.
Raatihuone on rakennettu 1829. Siihen aikaan Lappeenrannan kaupunkirakenne oli alkanut levitä linnoituksesta esikaupunkialueelle, ja kaupungin alueella asui noin tuhat asukasta.
Rakennus sai lähtölaukauksensa kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskin vierailukäynniltä 1827. Zakrevski oli Suomen asioista Venäjällä vastaava kenraalikuvernööri, ja koki Suomen ”omaksi Siperiakseen”. Ilmeisesti hän kuitenkin lähti ennakkoluulottomasti kartoittamaan hallinnoimaansa aluetta, ja teki tarkastuskäynnin myös Lappeenrantaan.
Vierailukäynnillä Zakrevski ja reissussa mukana ollut maaherra A. Ramsay huomioivat, ettei kaupungissa ole asiallista julkista tilaa. Raastuvanoikeuden kokouspaikkana toimi huonossa kunnossa oleva hirsimökki linnoituksessa. Kenraalikuvernööri määräsi, että kaupunkiin on rakennettava raatihuone. Sijoituspaikaksi valittiin Lappeenrannan esikaupunkialue, jolle asutus oli alkanut valua linnoituksen alueelta jo aiemmin.
Raatihuoneet oli tapana rakentaa torien äärelle. Toria ei esikaupunkialueella vielä ollut, mutta kauppias C. Fr. Savander tarjosi omistamaansa tonttia kaupungille, joten maistraatinkokous pääti 1828, että tontti ostetaan ja sen etuosaan varataan tilaa toria varten.
Yksityiskohtana mainittakoon, että raatihuoneen urakoinnista vastasi myös samainen kauppias, joten asioita on hoidettu pienen piirin kesken jo kauan sitten.
Lappeenranta sai erityisluvan rakentaa raatihuoneensa puusta, koska kaupunki oli niin köyhä. Tavallisesti raatihuoneet ovat kivilinnoja, joissa on komeat sisäänkäynnit ja parveke, jolta johtajat voivat katsella alamaisiaan. Lappeenrannan raatihuone oli sen sijaan matala ja suhteellisen vaatimaton.
Rakennus valmistui elokuussa 1829 ja oli kaupungin toinen julkinen rakennus – ensimmäinen oli Lappeen Marian kirkko, joka valmistui 1794. Raatihuone oli aluksi 11 x 17 metrin kokoinen laudasta rakennettu talo. Myös Kajaanissa rakennettiin puista raatihuonetta vuonna 1829, mutta Lappeenrannan raatihuone valmistui ensin, joten idän Monaco sai haltuunsa Suomen vanhimman puisen raatihuoneen tittelin.
Laajennuksen jälkeen nykyinen ulkoasuun
Kaupunki kasvoi ja raatihuoneelle kaivattiin lisää tiloja. Merkittävä laajennus tehtiin 1840-luvulla, jolloin raatihuoneeseen lisättiin iso 11×14-metrinen juhlasali, lehteri ja lisähuoneita sekä nykyinen kellotorni. Ilmeisesti tällöin rakennusta myös korotettiin 1,8 metriä, sillä nykyinen raatihuone vastaa ulkoasultaan pääpiirteittäin vuoden 1840-luvun laajennuksen jälkeistä aikaa.
Lappeenrannan kaupunginvaltuusto kokoontui raatihuoneella vuodesta 1874 vuoteen 1983. Vuosina 1990-91 rakennus entisöitiin ja kunnostettiin. Alkuperäisiä lattioita ja seiniä kaivettiin esiin ja raatihuone päätettiin palauttaa näyttämään 1880-luvun tyyliltään, koska silloin rakennus eli loistonsa aikoja.
Raatihuone ei ole palanut kertaakaan, mitä voi pitää suorastaan erikoisuutena, sillä talo valaistiin ennen sähköjen saapumista (noin 1902) kaasulla toimivilla lampuilla.
Raatihuoneelle pääsee vierailemaan pientä maksua vastaan vielä kuluvan viikon keskiviikosta lauantaihin eli 29.7.-1.8. kello 11-15 sekä lauantaina 8. elokuuta kello 11-15.
Lisävinkki vanhan ajan Lappeenrantaan
Jos haluaa tutustua muihin Lappeenrannan vanhoihin rakennuksiin, sijaitsee raatihuoneelta pari askelta alaspäin Wolkoffin ravintola ja talomuseo. Aiemmin sekatavarakauppana toiminut ravintola on säilytetty vanhassa tyylissään. Jo 17 vuotta rakennuksessa toiminut ravintola tarjoilee lounasta runsaalla salaattipöydällä päivittäin.
—
Teksti ja kuvat: Arttu Muukkonen
—
Artikkelin lähteet: Lappeenrannan kaupunki ja Wikipedia